Finnish-HOWTO

Finnish-HOWTO
Pekka Taipale, [email protected]
v1.1f, 14 February 1996

This document describes how to finlandize Linux - Finnish keyboard
mapping, time zone, 8-bit clean settings for applications, etc.
Except for this abstract, the text is in Finnish because that is the
benefit of the intended audience. This document may be reproduced at
the usual Linux HOWTO terms. If you use it commercially, you're wel-
come to do so but I'd like to be notified. If you have questions, con-
tact me at my e-mail address.
______________________________________________________________________

Table of Contents

1. Johdanto

1.1 Mikae HOWTO?
1.2 Tekijaenoikeuksista ja kopioinnista
1.3 Tekstin esitystavasta
1.4 Kiitokset

2. Naeppaeimistoeasetukset

2.1 Perusnaeppaeimistoe
2.2 ISO Latin-1 -merkistoe
2.3 Naeppaeimistoekartan parantelua

3. Paeaeteasetukset

4. Ympaeristoen lokaaliasetukset

5. Aikavyoehykeasetukset

6. X11R6

7. Eraeiden sovellusten asetukset

7.1 bash
7.2 tcsh
7.3 emacs
7.4 telnet
7.5 rlogin
7.6 joe
7.7 less
7.8 irc
7.9 elm
7.10 pine
7.11 TeX
7.11.1 NTeX
7.11.2 teTeX
7.11.3 LaTeX-otsikot

8. Posti, nyyssit ja 8-bittiset merkit

8.1 Perusratkaisu: 8-bittiset merkit viesteihin
8.2 MIME Quoted Printable-koodaus

9. Aiheeseen liittyvaeae materiaalia

______________________________________________________________________

11.. JJoohhddaannttoo

11..11.. MMiikkaaee HHOOWWTTOO??

Taemae dokumentti kertoo, mitae pitaeisi tehdae Linuxin
suomettamiseksi sen jaelkeen kun kaeyttoejaerjestelmae
perussovelluksineen on asennettu koneeseen jostain Linux-jakelusta.
Naein saadaan suomalaiset kirjaimet, naeppaeimistoe ja muut
paikalliset asetukset toimimaan oikein. Laehtoekohtana on Slackware-
tai RedHat-jakelusta asennettu Linux-jaerjestelmae, mutta ohjeista on
todennaekoeisesti apua myoes muiden Linux-jakeluversioiden
kaeyttaejille.

Varsin suuri osa ohjeista paetee Linuxin lisaeksi muissakin Unix-
tyyppisissae jaerjestelmissae. Sama toimii myoes toisinpaein: jos et
loeydae etsimaeaesi tietoa taestae dokumentista, tutki muita FAQ- jne.
tiedostoja (ks. esim. Linuxin HOWTO-dokumentit sekae viitteet
[``UNIXHelp''] ja [``faqs'']). Taemaen dokumentin viitteissae on,
mikaeli mahdollista, kaeytetty kotimaisia peilauksia ulkomailla
sijaitsevien alkuperaeisten tiedostovarastojen asemesta.

Taessae ohjeessa ei ole yleensae eritelty root-kaeyttaejaen ja
tavallisen kaeyttaejaen tekemiae asetuksia. Jotkut ohjeista ovat siis
ainoastaan yllaepitaejaen heiniae ja vaikuttavat koneen kaikkiin
kaeyttaejiin, jotkut taas ovat tavallisen kaeyttaejaen itselleen
tekemiae asetuksia. Linux-koneissa yllaepitaejae ja kaeyttaejae ovat
usein - mutta eivaet aina - sama henkiloe. Hyvin monet asetukset voi
tehdae molemmilla tavoilla; esim. kaikkien kaeyttaejien oletukset
hakemistossa /etc oleviin tiedostoihin ja kaeyttaejaen omat asetukset
kotihakemistossa $HOME oleviin pisteellae alkaviin tiedostoihin.

11..22.. TTeekkiijjaaeennooiikkeeuukkssiissttaa jjaa kkooppiiooiinnnniissttaa

Copyright (C) 1996 by Pekka Taipale. Taetae dokumenttia saa kopioida
ja levittaeae muuttamattomana vapaasti. Jos levitaet muutettua tai
lyhennettyae versiota dokumentista, taetae tekijaenoikeusmerkintaeae
ei saa poistaa. En ota vastuuta mahdollisista virheistae enkae
varsinkaan muiden muuttamista versioista. Jos teet dokumenttiin
lisaeyksiae tai korjauksia, merkitse selvaesti oma tyoesi. Parasta
olisi, jos laehettaeisit korjausehdotuksesi minulle osoitteeseen
[email protected] jolloin ne voidaan ottaa mukaan alkuperaeiseen tekstiin.

11..33.. TTeekkssttiinn eessiittyyssttaavvaassttaa

Taemae HOWTO on kirjoitettu SGML-muodossa. HTML-, TeX- ja
tekstiversiot generoidaan SGML:stae Linuxdoc-SGML -ohjelmalla
[``Linuxdoc'']. Taemaen tekstin ulkopuolelle osoittavat viittaukset
(HTML-versiossa linkit) on koottu yhteen paikkaan, ks. luku
``Aiheeseen liittyvaeae materiaalia''. Muualla dokumentissa olevat
linkit ovat ristiinviittauksia dokumentin sisaellae. Naein on
menetelty siksi, ettae olisi helpompi hahmottaa, milloin HTML-version
linkin seuraaminen on viemaessae lukemaan jotakin muuta dokumenttia ja
milloin se on ristiinviittaus taemaen HOWTO:n sisaellae.

11..44.. KKiiiittookksseett

Kiitos kaikille kommentteja ja korjauksia esittaeneille. Erityisesti
mainittakoon Tuomas Aura, Tuomas Eerola, Timo Korvola, Jaakko Ruohio,
Jani Tammi ja Lars Wirzenius.

22.. NNaaeeppppaaeeiimmiissttooeeaasseettuukksseett

22..11.. PPeerruussnnaaeeppppaaeeiimmiissttooee

Taessae kerrotaan tekstikonsolin naeppaeimistoeasetuksista. X-
ympaeristoestae on tietoa luvussa ``X11R6''.

Jos naeppaeimistoesi on Linuxin asennuksen jaeljiltae amerikkalaista
mallia, olet ohittanut naeppaeimistoekartan valinnan
asennusohjelmassa. Naeppaeimistoekartaksi kannattaa valita ISO
Latin-1-merkkejae (ks. kohta ``alla'') tuottava kartta _f_i_-_l_a_t_i_n_1.
Seitsemaenbittinen _f_i-kartta on poistumassa kaeytoestae eikae sitae
kannata kaeyttaeae jos siihen ei ole erityistae tarvetta.

Slackware-jaerjestelmissae naeppaeimistoekartan voi asettaa
lisaeaemaellae tiedostoon /etc/rc.d/rc.keymap tai /etc/rc.d/rc.local
seuraava rivi:

______________________________________________________________________
/usr/bin/loadkeys fi-latin1 # Finnish latin1 keymap
______________________________________________________________________

RedHatissa asetus taas on tiedostossa /etc/sysconfig/keyboard, jossa
pitaeae olla seuraava rivi:

______________________________________________________________________
KEYTABLE=/usr/lib/kbd/keytables/fi-latin1.map
______________________________________________________________________

Debian-jaerjestelmissae asetus tehdaeaen tiedostoon
/etc/rc.boot/console.

Naeppaeimistoekarttatiedostot ovat yleensae hakemistossa
/usr/lib/kbd/keytables. Mikaeli fi-latin1 -karttaa ei loeydy taestae
hakemistosta, etsi esim. Slackware-jakelun keytbls-paketti.
Ruotsalaiset kaeyttaevaet samaa naeppaeimistoekarttaa kuin
suomalaiset.

22..22.. IISSOO LLaattiinn--11 --mmeerrkkiissttooee

Suomenkielinen teksti kirjoitetaan Linux-ympaeristoessae ISO Latin-1
-merkistoellae, joka kaeyttaeae 7-bittisiae ASCII-merkkejae englannin
perusaakkosten naeyttaemiseen ja 8-bittisiae ns. ISO-skandeja
suomalaisiin kirjaimiin aa, ae, oe jne. Myoes mm. MS Windows
kaeyttaeae samaa merkistoeae. Lisaetietoja loeytyy Timo Kiravuon
merkistoeohjeesta [``skandit''] ja Jukka Korpelan ISO-
Latin-1-merkkejae kaesittelevaestae tekstistae [``ISO-latin1''].

Jos fi-latin1 -naeppaeimistoellae ae:n ja oe:n painalluksista tulee d-
ja v-kirjaimia, hukkuu kahdeksas bitti jonnekin. Ks. Paeaeteasetukset-
kohta (``'') sekae rlogin (``'') ja telnet (``''). Jos skandien
painaminen aiheuttaa piippauksia tai mitaeaen ei tapahdu, sovellus
(esim. komentotulkki) ei huoli 8-bittisiae merkkejae. Katso
sovelluksien kohdalta komentotulkkisi asetukset (kohdat ``bash'' ja
``tcsh'').
22..33.. NNaaeeppppaaeeiimmiissttooeekkaarrttaann ppaarraanntteelluuaa

_T_i_m_o _K_o_r_v_o_l_a _e_h_d_o_t_t_a_a:

Gravea, tildeae ja sirkumfleksia tarvitaan sen verran usein, ettae
elaemaen helpottamiseksi voi tehdae fi-latin1.map:in lataamisen
jaelkeen vaikkapa naein:

______________________________________________________________________
loadkeys << '@loadkeys'
keycode 5 = four currency dollar
keycode 13 = dead_acute grave
keycode 27 = dead_diaeresis asciicircum asciitilde
keycode 97 = Compose
@loadkeys
______________________________________________________________________

Taemae korjaa myoes shift 4:n tuottamaan valuuttamerkin siten kuin
naeppaeimistoessae lukee. Oikeasta controlista tehdaeaen compose,
jolla voi tuottaa vaikkapa :n naeppaeilemaellae compose ` e.

Konsolin naeppaeinkoodit saa helposti selville ohjelmalla showkey.

33.. PPaaeeaaeetteeaasseettuukksseett

8-bittisten suomalaisten merkkien toimiminen vaatii, ettae
paeaeteyhteys on 8-bittinen. Yleensae Linux-koneen naeppaeimistoellae
ja paeaetelinjoilla naein onkin, mutta mikaeli ei ole, asetus saadaan
paeaelle laittamalle seuraava komento komentotulkin alustustiedostoon
(.profile, .login jne):

______________________________________________________________________
stty pass8
______________________________________________________________________

8-bittisten merkkien toimiminen rlogin- ja telnet-yhteyksien yli on
selitetty alempana sovelluksien kohdalla (ks. kohdat ``rlogin'' ja
``telnet'').

44.. YYmmppaaeerriissttooeenn llookkaaaalliiaasseettuukksseett

Lokaaliasetusten tarkoitus on saada ohjelmat noudattamaan esimerkiksi
eri kielten erilaisia aakkosjaerjestyssaeaentoejae ja muita
kaeytaentoejae. Lokaalit vaikuttavat mm. kellonaikojen ja
paeivaemaeaerien tulostusmuotoon ja tietueiden lajittelujaerjestykseen
eri ohjelmia kaeytettaeessae - mikaeli ohjelmat on tehty
asianmukaisella tavalla ja kirjastot tukevat kyseistae lokaalia.

Uudehkojen Linux-jakelujen (Slackware 3.0 ja RedHat 2.1) kirjastot
tukevat dokumenttien mukaan yleistae eurooppalaista
Latin1-merkistoelokaalia ISO-8859-1. Oikea lokaaliasetus Suomessa on
finnish.iso88591. Lokaali asetetaan ympaeristoemuuttujien LC_CTYPE,
LC_TIME jne. avulla (ks.
man 7 locale).

Voi olla viisasta asettaa suomalainen lokaali jo nyt, niin ettae
spesifisen suomalaisen lokaalituen mahdollisesti joskus ilmestyessae
kirjastoihin se otetaan kaeyttoeoen. Lokaalin asetus voi olla myoes
epaeviisasta, koska esim. paeivaemaeaeraetulostuksen muodon
muuttuminen voi muuttaa komentotiedostojen toimintaa ja rikkoa siten
ohjelmia. LC_TIME-lokaalin POSIX-asetuksella date-komennon tulostus
on muotoa Wed Aug 9 13:33:39 EETDST 1995 kun taas suomalaisella
lokaalilla se olisi muotoa 9.8.1995 13:33:39.

LC_ALL- tai LC_TIME-asetuksen tekeminen ei siis ole vaelttaemaettae
jaerkevaeae, mutta LC_CTYPE ja LC_COLLATE kannattaa asettaa
suomalaiseksi. Esim. tcsh vaatii LC_CTYPE-asetuksen, jotta 8-bittiset
merkit toimisivat.

Jos kaeytaet komentotulkkina csh-varianttia (kuten tcsh), haluat
todennaekoeisesti tehdae asetuksen tiedostossa /etc/csh.cshrc tai
$HOME/.cshrc:

______________________________________________________________________
setenv LC_CTYPE finnish.iso88591
______________________________________________________________________

Jos taas kaeytaet sh-varianttia (kuten bash tai pdksh), kirjoita
tiedostoon /etc/profile tai $HOME/.profile:

______________________________________________________________________
export LC_CTYPE=finnish.iso88591
______________________________________________________________________

55.. AAiikkaavvyyooeehhyykkeeaasseettuukksseett

Linux-koneen CMOS-kello voi osoittaa joko UTC-aikaa - kuten UNIX-
koneissa on yleensae tapana - tai paikallista aikaa. (UTC on
kansainvaelinen normaaliaika, suunnilleen sama kuin Greenwich Mean
Time eli GMT.) Linux-jakelut olettavat yleensae kellon kaeyvaen
paikallista aikaa, koska MS-DOS ja muut tavalliset PC-
kaeyttoejaerjestelmaet eivaet tunne aikavyoehykkeitae. Taelloein
Linuxin kaeynnistystiedostoissa - esim. /etc/rc.d/rc.S (Slackware) tai
/etc/rc.d/rc.sysinit (RedHat) - on komento
clock -s. Jos kello on UTC-ajassa, komennon pitaeae olla
clock -u -s.

Kun CMOS-kello on UTC-ajassa, kaeyttoejaerjestelmae huolehtii ajan
naeyttaemisestae oikein mm. kesaeaikaan siirryttaeessae, kunhan
aikavyoehyke on asetetty oikein. Jos CMOS-kello on paikallisessa
ajassa, kesae- ja talviaikoihin siirtymiset on tehtaevae kaesin. CMOS-
kellon aikaa voi muuttaa joko CMOS-setupista kaesin tai sitten
Linuxissa clock-komennolla (ks. man 8 clock).

Suomen aikavyoehyke on EET (Eastern European Time). Aikavyoehykkeen
voi asentaa kaeyttoejaerjestelmaen asennuksen yhteydessae; mikaeli et
tehnyt sitae tai teit sen vaeaerin, voit tehdae asetuksen root-
tunnuksella komennolla

______________________________________________________________________
ln -s /usr/lib/zoneinfo/Europe/Helsinki /usr/lib/zoneinfo/localtime
______________________________________________________________________

(Vanhemmissa Linux-jakeluissa ei ole Helsinki-vyoehykettae; kaeytae
EET:tae).

Yleensae systeemin oletusaikavyoehykkeen asettaminen riittaeae. Jos
yksittaeinen kaeyttaejae tarvitsee erilaisen aikavyoehykkeen, sen voi
asettaa kaeyttaejaekohtaisesti TZ-muuttujalla. POSIX-kaeytaentoe on,
ettae TZ-asetus on muotoa EET-2EETDST, mikae tarkoittaa, ettae
aikavyoehyke on EET, se on kaksi tuntia edellae GMT:tae, ja
kesaeaikaan siirrytaeaen EETDST-saeaennoen mukaan. Asetus saadaan
aikaan komentotulkin alustustiedostossa, esim. bash-kaeyttaejille
lisaeaemaellae kotihakemiston
.profile-tiedostoon rivi

______________________________________________________________________
export TZ=EET-2EETDST
______________________________________________________________________

66.. XX1111RR66

XFree86 saa naeppaeimistoekarttansa Linuxin konsolilta. Useimpien
naeppaeinten (ml. ae ja oe) pitaeisi toimia suoraan oikein, kun
konsolin naeppaeimistoekartta on asetettu. "Kuolleiden" naeppaeinten
maeaerityksiae (dead_acute, dead_diaeresis ym.) ei kuitenkaan saada
konsolilta, joten lopputulosta taeytyy hieman paikkailla.

Jos kone on konfiguroitu kaeynnistaemaeaen xdm eli kaeyttaejae ei
kirjoittaudu sisaeaen virtuaalikonsolille vaan suoraan X11:aan, voi
olla tarpeen asettaa koko suomalainen naeppaeimistoekartta .Xmodmap-
tiedostossa.

Mikaeli AltGr-naeppaein ei toimi (merkit {, [, ], }, \ jne.),
tarkista, ettae X:n konfigurointitiedostossa (/etc/XF86Config tai
/usr/lib/X11/XF86Config) on rivi

______________________________________________________________________
RightAlt ModeShift
______________________________________________________________________

ja ettae sitae ei ole kommentoitu pois #-merkillae.

X:n kaeynnistysskriptit ajavat yleensae xmodmap-ohjelman, joka muuttaa
X:n naeppaeimistoekarttaa kaeyttaejaen
.Xmodmap-tiedoston perusteella. .Xmodmap-tiedosto voi naeyttaeae
esim. taeltae:

______________________________________________________________________
keycode 13 = 4 currency dollar
keycode 21 = acute grave
keycode 35 = dead_diaeresis asciicircum asciitilde
______________________________________________________________________

Taessae naeppaeimeen, jonka naeppaeinkoodi on 13 (naeppaeimistoen
paeaelohkon numeronaeppaein 4) sidotaan merkit 4, valuuttamerkki ja $,
jotka tulevat, kun ko. naeppaeintae painetaan yksinaeaen, shiftin
kanssa ja AltGr-naeppaeimen kanssa.

Naeppaeimeen 21 (Backspace-naeppaeimen vieressae) sidotaan hipsumerkit
ja naeppaeimeen 35 (aa:n ja Enterin vaelissae) sidotaan "kuolleet
pisteet" () sekae sirkumfleksi ("hattumerkki") ja tilde (~). Voit
kirjoittaa esim. saksalaisen -kirjaimen painamalla ensin kuolleita
pisteitae ja sitten u:ta. .Xmodmap-tiedoston muutokset saa heti
kaeyttoeoen komennolla

______________________________________________________________________
xmodmap .Xmodmap
______________________________________________________________________

Ks. man xmodmap. Huomaa, ettae emacs saattaa kohdella naeppaeimiae
poikkeavasti. X:n alla naeppaeinkoodit saa selville ohjelmalla xev.

EEssiimmeerrkkkkii XX1111--nnaaeeppppaaeeiimmiissttooeekkaarrttaassttaa

Taemaen voi sijoittaa .Xmodmap-tiedostoon.

______________________________________________________________________
keycode 8 =
keycode 9 = Escape
keycode 10 = 1 exclam
keycode 11 = 2 quotedbl at
keycode 12 = 3 numbersign sterling
keycode 13 = 4 dollar dollar
keycode 14 = 5 percent
keycode 15 = 6 ampersand
keycode 16 = 7 slash braceleft
keycode 17 = 8 parenleft bracketleft
keycode 18 = 9 parenright bracketright
keycode 19 = 0 equal braceright
keycode 20 = plus question backslash
keycode 21 = apostrophe grave
keycode 22 = Delete
keycode 23 = Tab
keycode 24 = Q
keycode 25 = W
keycode 26 = E
keycode 27 = R
keycode 28 = T
keycode 29 = Y
keycode 30 = U
keycode 31 = I
keycode 32 = O
keycode 33 = P
keycode 34 = aring Aring
keycode 35 = dead_diaeresis asciicircum asciitilde
keycode 36 = Return
keycode 37 = Control_L
keycode 38 = A
keycode 39 = S
keycode 40 = D
keycode 41 = F
keycode 42 = G
keycode 43 = H
keycode 44 = J
keycode 45 = K
keycode 46 = L
keycode 47 = odiaeresis Odiaeresis
keycode 48 = adiaeresis Adiaeresis
keycode 49 = section onehalf
keycode 50 = Shift_L
keycode 51 = apostrophe asterisk
keycode 52 = Z
keycode 53 = X
keycode 54 = C
keycode 55 = V
keycode 56 = B
keycode 57 = N
keycode 58 = M
keycode 59 = comma semicolon
keycode 60 = period colon
keycode 61 = minus underscore
keycode 62 = Shift_R
keycode 63 = KP_Multiply
keycode 64 = Alt_L
keycode 65 = space
keycode 66 = Caps_Lock
keycode 67 = F1
keycode 68 = F2
keycode 69 = F3
keycode 70 = F4
keycode 71 = F5
keycode 72 = F6
keycode 73 = F7
keycode 74 = F8
keycode 75 = F9
keycode 76 = F10
keycode 77 = Num_Lock
keycode 78 = Scroll_Lock
keycode 79 = Home KP_7 KP_7 Home
keycode 80 = Up KP_8 KP_8 Up
keycode 81 = Prior KP_9 KP_9 Prior
keycode 82 = KP_Subtract
keycode 83 = Left KP_4 KP_4 Left
keycode 84 = Begin KP_5 KP_5 Begin
keycode 85 = Right KP_6 KP_6 Right
keycode 86 = KP_Add
keycode 87 = End KP_1 KP_1 End
keycode 88 = Down KP_2 KP_2 Down
keycode 89 = Next KP_3 KP_3 Next
keycode 90 = Insert KP_0 KP_0 Insert
keycode 91 = Delete KP_Decimal KP_Decimal Delete
keycode 92 = 0x1007ff00
keycode 93 =
keycode 94 = less greater bar
keycode 95 = F11
keycode 96 = F12
keycode 97 = Home
keycode 98 = Up
keycode 99 = Prior
keycode 100 = Left
keycode 101 = Begin
keycode 102 = Right
keycode 103 = End
keycode 104 = Down
keycode 105 = Next
keycode 106 = Insert
keycode 107 = Delete
keycode 108 = KP_Enter
keycode 109 = Control_R
keycode 110 = Pause
keycode 111 = Print
keycode 112 = KP_Divide
keycode 113 = Alt_R Mode_switch
keycode 114 = Break
keycode 115 =
______________________________________________________________________

77.. EErraaeeiiddeenn ssoovveelllluusstteenn aasseettuukksseett

Taehaen ei ole keraetty kaikkia mahdollisia sovelluksia; lisaeapua voi
loeytyae esim. German-HOWTO:sta [``german''].

77..11.. bbaasshh

Tee kotihakemistoosi tiedosto .inputrc, ja laita sinne naemae rivit:

______________________________________________________________________
set meta-flag on
set convert-meta off
set output-meta on
______________________________________________________________________

Taemaen jaelkeen komentotulkki huolii 8-bittiset merkit ja naeyttaeae
ne oikein.

bash lukee kaeynnistyessaeaen useita eri tiedostoja. .profile,
.bash_login ja .bash_profile luetaan ainoastaan
sisaeaenkirjoittautumisen (login) yhteydessae; .bashrc taas
suoritetaan aina kun bash kaeynnistyy (myoes esim. xterm-ikkunassa).

77..22.. ttccsshh

tcsh kaeyttaeae lokaaliasetusta LC_CTYPE. Tee kotihakemistoosi
tiedosto .tcshrc, ja laita sinne rivi

______________________________________________________________________
setenv LC_CTYPE finnish.iso88591
______________________________________________________________________

Huomaa, ettae RedHat 2.1:n mukana tuleva tcsh ei jostain syystae toimi
8-bittisten merkkien kanssa oikein. Voit joko kaeaentaeae tcsh:n itse,
tai kopioida tcsh-binaeaerin esim. Slackware 3.0:sta.

77..33.. eemmaaccss

Tee tai editoi kotihakemistossasi tiedostoa .emacs. Laita sinne
rivit:

______________________________________________________________________
(standard-display-european 1)
(set-input-mode (car (current-input-mode))
(nth 1 (current-input-mode))
'accept-8bit-input)
(require 'iso-syntax)
______________________________________________________________________

Huomaa, ettae GNU Emacs 19.25, joka on mm. Slackware-jakelun versiossa
2.0.0, on rikki eikae eurooppalaisten merkkien tuki toimi. Jos
kaeytaet taetae versiota, poista se ja asenna uudempi versio. Myoes
emacs 19.30 toimii vaeaerin jos se on kaeaennetty vanhalla gcc:llae
(esim. 2.6.3).

77..44.. tteellnneett

Luo kotihakemistoosi tiedosto .telnetrc ja tee sinne oma rivi
kullekin koneelle johon otat yhteyttae telnetillae. Rivillae on
koneen nimi sekae komento set outbinary. Jos esim. otat yhteyttae
koneeseen masina paikallisessa verkossa sekae koneeseen hissi.kone.fi
Internetin yli, .telnetrc-tiedostosi pitaeisi naeyttaeae taeltae:

______________________________________________________________________
masina set outbinary
hissi.kone.fi set outbinary
______________________________________________________________________

Voit myoes antaa kaeynnistettaeessae option -8 tai asettaa
binaeaerimoodin telnet-istunnon aikana painamalla telnetin escape-
merkkiae (ei ESC-naeppaein vaan telnetin escape character, oletuksena
C-] joka loeytyy yleensae naeppaeilemaellae Ctrl-5) ja antamalla
komennon. Ks. man telnet.

77..55.. rrllooggiinn

rlogin-komennossa pitaeae antaa optio -8 jotta 8-bittiset merkit
kulkisivat yhteyden laepi. Ks. man rlogin.

77..66.. jjooee

joe tarvitsee option -asis jotta se kohtelisi merkkejae 8-bittisinae.

Poista vaelilyoenti joerc-tiedostosta sen rivin alusta, jolla lukee
-asis. Kaikkien kaeyttaejien yhteinen joerc-tiedosto on yleensae
/usr/lib/joe/joerc ja kaeyttaejaekohtainen tiedosto $HOME/.joerc.

77..77.. lleessss

Aseta ympaeristoemuuttuja LESSCHARSET arvoon latin1:

______________________________________________________________________
export LESSCHARSET=latin1
______________________________________________________________________

tai vastaava C-shellin komento.

77..88.. iirrcc

_T_a_e_m_a_e_n _k_i_r_j_o_i_t_t_i _J_a_n_i _T_a_m_m_i _(_j_a_n_t_a_m_@_u_t_u_._f_i_)_.

Laita .ircrc-tiedostoon rivi:

______________________________________________________________________
set eight_bit_characters on
______________________________________________________________________

Taemaen lisaeksi saatat tarvita myoes komennon

______________________________________________________________________
/set translation latin_1
______________________________________________________________________

Huomaa, ettae taemae komento annetaan irc:issae, eikae sitae
kirjoiteta .ircrc-tiedostoon.

77..99.. eellmm

Laita tiedostoon $HOME/.elm/elmrc seuraavat rivit:

______________________________________________________________________
charset = iso-8859-1
displaycharset = iso-8859-1
textencoding = 8bit
______________________________________________________________________

77..1100.. ppiinnee

Laita tiedostoon /usr/local/lib/pine.conf tai $HOME/.pinerc seuraava
rivi:

______________________________________________________________________
character-set=ISO-8859-1
______________________________________________________________________

77..1111.. TTeeXX

Suomalaiset aakkoset ja tavutuksen saa TeXissae toimimaan parhaiten
kaeyttaemaellae babel-pakettia, joka on siis syytae valita
asennettavaksi TeXiae asennettaessa.

TeXistae on kaksi Linux-jaerjestelmissae yleisesti kaeytettyae
jakelua: NTeX ja teTeX. NTeX tulee Slackwaren ja teTeX RedHatin
mukana. teTeX on naeistae helpompi konfiguroida.

TeXin hakemistopolut ja konfigurointi vaihtelevat jakelusta toiseen.
Voit joutua tekemaeaen asiat jakelusta riippuen hyvinkin paljon
taestae ohjeesta poikkeavalla tavalla.

77..1111..11.. NNTTeeXX

_T_a_e_s_s_a_e _o_p_a_s_t_i _T_u_o_m_a_s _A_u_r_a _(_T_u_o_m_a_s_._A_u_r_a_@_h_u_t_._f_i_)_:

LaTeXissa (2e) ei ole valmiina suomenkielistae tavutusta, vaan se on
kaeaennettaevae itse. Taemae tapahtuu seuraavasti (root-
kaeyttaejaenae):

+o Etsi tiedosto language.dat (Slackwaren NTeXissae
/usr/lib/texmf/tex/latex/cfg/language.dat) ja editoi sitae. Valitse
enintaeaen 4 kieltae ja poista niiden edestae kommenttimerkki %.
Slackware 3.0:n NTeX:issae on kielen nimi "finnish" kirjoitettu
vaeaerin: "finish". Taemae on syytae korjata (tiedoston
hyphen.finish nimessae se ei haittaa).

+o Samassa hakemistossa on lthyphen.cfg joka on korvattava babel-
versiolla:

______________________________________________________________________
rm lthyphen.cfg
ln -s lthyphen.babel lthyphen.cfg

______________________________________________________________________

+o Poista tavutuksen amerikkalainen oletustiedosto:

______________________________________________________________________
rm /usr/lib/texmf/tex/tex/macros/hyphen.tex

______________________________________________________________________

+o Etsi tiedosto latex.ltx ja mene samaan hakemistoon (NTeXissae
/usr/lib/texmf/tex/latex/latex-base). Aja initex:

______________________________________________________________________
initex latex.ltx

______________________________________________________________________

+o Naein syntyy tiedosto latex.fmt. Kopioi se LaTeXin ini-
hakemistoon, esim. NTeXissae:

______________________________________________________________________
mv latex.fmt /usr/lib/texmf/ini/

______________________________________________________________________

Nyt pitaeisi suomen tavutuksen toimia, kunhan dokumentin otsikot ovat
kunnossa.

77..1111..22.. tteeTTeeXX

teTeX:in konfigurointi on helppoa:

+o Ajetaan texconfig

+o Valitaan valikosta HYPHEN

+o Editori aukeaa editoimaan language.dat-tiedostoa, poistetaan
kommentti sen rivin alusta, jossa lukee finnish

+o Uusi LaTeX-formaatti luodaan automaattisesti

77..1111..33.. LLaaTTeeXX--oottssiikkoott

Suomalaisen LaTex-dokumentin alkuriveillae pitaeisi lukea jotain
taemaen tapaista:

______________________________________________________________________
\documentclass[a4paper,finnish]{article}
\usepackage{t1enc,isolatin1,babel}
______________________________________________________________________

LaTeX2e <1994/12/01> -formaatilla ja uudemmilla toimii myoes hienompi
ratkaisu:

______________________________________________________________________
\documentclass[a4paper, finnish]{article}
\usepackage{babel}
\usepackage[latin1]{inputenc}
\usepackage[T1]{fontenc}
______________________________________________________________________

Naeillae otsikoilla pitaeisi suomalaisen tavutuksen ja kirjainten
toimia oikein, mikaeli TeX-jakelu on asennettu ja konfiguroitu oikein.
Taessae ei neuvota LaTeX-dokumenttien tekemistae tarkemmin. Jukka
Korpelan TKK:lle tekemaestae Tex-ohjeesta [``texref''] voi olla apua.

88.. PPoossttii,, nnyyyyssssiitt jjaa 88--bbiittttiisseett mmeerrkkiitt

88..11.. PPeerruussrraattkkaaiissuu:: 88--bbiittttiisseett mmeerrkkiitt vviieesstteeiihhiinn

Posti- ja nyyssiviesteissae (USENET news ja vastaavat paikalliset
jaerjestelmaet) on jaerkevintae laehettaeae 8-bittisiae ISO
Latin1-skandeja silloin kun kirjoitetaan suomeksi tai ruotsiksi.

Postiohjelmat kuten elm ja pine naeyttaevaet Latin1-merkit oikein, kun
ne on konfiguroitu sovellusten kohdalla kuvatulla tavalla (ks. kohdat
``elm'' ja ``pine''). Jaeljellae on kuitenkin vielae yksi ongelma:
miten saada postissa mitae kummallisimmissa muodoissa tulevat viestit
ISO-8859-1:n mukaisiksi?

8-bittiset ISO Latin1-merkit kirjoitetaan viestiin sellaisenaan ja
viestin otsikossa ilmoitetaan, ettae sisaeltoe on 8-bittistae
tekstiae. Taemae tapahtuu liittaemaellae laehteviin viesteihin
seuraavat MIME-standardin [``RFC1521''] mukaiset otsikot. Taemae
edellyttaeae, ettae kaikki viestiae vaelittaevaet koneet kykenevaet
kaesittelemaeaen 8-bittistae tietoa viestin rungossa. Suomi on jo
jokseenkin laepeensae 8-bittinen, mutta erityisesti USA:sta loeytyy
vielae runsaasti 7-bittisiae postijaerjestelmiae, jotka ovat
postistandardin RFC822 mukaisia [``RFC822'']. Naeiden kanssa on
yleensae tyydyttaevae kaeyttaemaeaen QP-koodausta (ks. ``MIME Quoted
Printable-koodaus''). Tavallisesti seuraavat otsikot ja 8-bittiset
merkit kuitenkin riittaevaet:

______________________________________________________________________
Mime-Version: 1.0
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
______________________________________________________________________

Esim. elm-ohjelmassa naemae otsikot laitetaan tiedostoon
$HOME/.elm/elmheaders. emacs-pohjaisilla posti- ja nyyssisovelluksilla
asetus tapahtuu helpoiten laittamalla seuraavat rivit .emacs-
tiedostoon:

______________________________________________________________________
(setq mail-default-headers "Mime-Version: 1.0\n\
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1\n\
Content-Transfer-Encoding: 8bit\n")
______________________________________________________________________

88..22.. MMIIMMEE QQuuootteedd PPrriinnttaabbllee--kkooooddaauuss

Yleisin ongelma viestien vastaanotossa ovat MIME Quoted Printable
-koodatut merkit [``RFC1521'']. Naeitae kutsutaan usein sattuvasti
myoes nimellae Quoted Unreadable.

QP-koodattuja viestejae ei kannata laehettaeae, jos 8-bittisten
merkkien laehettaeminen sellaisenaan vain on mahdollista, koska varsin
monet lukijat n=E4kev=E4t QP-viestit t=E4m=E4n n=E4k=F6isin=E4. QP-
koodatut - samoin kuin kokonaan binaeaeridataa sisaeltaevaet
Base64-koodatut viestit - saa purettua lukukelpoisiksi metamail-
ohjelmalla [``metamail'']. metamail tulee valmiina ainakin RedHat
2.1-jakelun mukana.

elm (ainakin versio 2.4 PL24) osaa kaeyttaeae metamailia suoraan,
mikaeli metamail on polun varrella eli ajettavissa. emacs-pohjaiset
posti- ja nyyssisovellukset saattavat tarvita tiedon metamailin
sijainnista .emacs-tiedostossa esim. naein:

______________________________________________________________________
(setq metamail-program-name "/usr/local/bin/metamail")
______________________________________________________________________

99.. AAiihheeeesseeeenn lliiiittttyyvvaaeeaaee mmaatteerriiaaaalliiaa

Seuraavat dokumentit voivat olla hyoedyllistae luettavaa naeiden
ongelmien kanssa painiessasi:

1. [skandit]

SSuuoommaallaaiisseett mmeerrkkiitt ttiieettookkoonneeiissssaa, Timo Kiravuo:

<http://www.nixu.fi/~kiravuo/skandit.html>

2. [ISO-latin1]

IISSOO--LLaattiinn--11--mmeerrkkiissttooeessttaaee, Jukka Korpela:

<http://www.hut.fi/~jkorpela/ISO.html>

3. [texref]

TTeeXX--llaaddoonnttaaoohhjjeellmmaa, Jukka Korpela:

<http://www.hut.fi/~jkorpela/softa/tex.html>

4. [danish]

DDaanniisshh--HHOOWWTTOO, Thomas Petersen:

<http://www.funet.fi/pub/Linux/doc/HOWTO/Danish-HOWTO>

5. [german]

GGeerrmmaann--HHOOWWTTOO, Thomas Ploss:

<http://www.funet.fi/pub/Linux/doc/HOWTO/German-HOWTO>

6. [RFC822]

FFoorrmmaatt ooff IInntteerrnneett TTeexxtt MMeessssaaggeess, David Crocker:

<http://www.funet.fi/pub/doc/rfc/rfc822.txt>

7. [RFC1521]

MMIIMMEE,, PPaarrtt OOnnee:: FFoorrmmaatt ooff IInntteerrnneett MMeessssaaggee BBooddiieess, N. Borenstein &
N. Freed:

<http://www.funet.fi/pub/doc/rfc/rfc1521.txt>

8. [RFC1522]

MMIIMMEE,, PPaarrtt TTwwoo:: MMeessssaaggee HHeeaaddeerr EExxtteennssiioonnss, K. Moore:

<http://www.funet.fi/pub/doc/rfc/rfc1522.txt>

9. [metamail]

MMeettaammaaiill--oohhjjeellmmaa:

<ftp://ftp.funet.fi/pub/unix/mail/metamail/mm2.7.tar.Z>

10.

[linuxdoc]

LLiinnuuxxddoocc--SSGGMMLL, Matthew D. Welsh:

<ftp://ftp.funet.fi:pub/mirrors/sunsite.unc.edu/pub/Linux/utils/text/linuxdoc-
sgml-1.4.tar.gz>

11.

[unixhelp]

UUNNIIXXHHeellpp ffoorr UUsseerrss, University of Edinburgh:

<http://unixhelp.ed.ac.uk/>

12.

[faqs]

FFAAQQ CCoolllleeccttiioonn, Thomas Fine:

<http://www.cis.ohio-state.edu/hypertext/faq/usenet/FAQ-List.html>