Hasista voi juoda esim teeksi keitettyn� tai muihin juomiin
sekoitettuna, sy�d� eri ruoissa tai vaikka sellaisenaan. Yleisin ja
miellytt�vin (& turvallisin?) tapa on kuitenkin polttaminen. Kannabista
voi kuitenkin polttaakin monella tapaa. T�ss� muutamia kirjoittaneen
tiet�mi� tapoja. Mik�li jollakulla lukijalla on tiedossaan luettelon
ulkopuolisia tapoja, l�hett�k�� ihmeess� sivun haltijalle! Joitain
menetelmi� voi olla vaikea selitt�� kunnolla pelk�n tekstin avulla,
mutta yrit�n parhaani.
Seuraavat menetelm�t on koettu kiinte�n hasislaatan avulla. Laattaa
kannattaa l�mmitt�� tupakansytyttimell�, kunnes kuumennettu osa on
pehme�� ja helposti murenevaa. Murustele laatasta sopivan verran tavaraa
(n. 0.2g -0.5g keskivertohenkil�� kohti on mukava kerta-annos suht'
laadukkaasta laatasta). Mit� pienenpi� muruset ovat, sit� paremmin ne
palavat kokonaan ilman, ett� mit��n menee hukkaan. Kahvinpurujen
kokoiset murut ovat oivallisia. Opit �kki� tuntemaan rajasi ja itsellesi
sopivan kerta-annoksen. Vaikutus h�vi�� muutamassa tunnissa t�ysin. Voit
huoletta polttaa uuden satsin vaikka viiden minuutin v�lein, jos silt�
tuntuu, sill� kenenk��n ei tiedet� kuolleen hasikseen. Taju voi menn�,
mutta jos et siit� en�� nouse, ei se ole kannabiksen vaan jonkun muun
vika. P�ihdytt�v�n ja tappavan annoksen suhteen on arvioitu olevan n.
1:40 000.
Ainakin laatan palaminen helpottuu huomattavasti, kun sekoitat muruja
tupakanpuruihin, mit� l�hes kaikki polttajat tekev�t. Vahvahko, mutta
oikein hyv� tupakanpurujen m��r� on n. 2-3 kertaa k�ytett�v�n
kannabisannoksen m��r�.
Haluan viel� ilmoittaa, ett� menetelmi� ja niiden valmistelun sek�
k�yt�n eri vaiheita voi t�ysin soveltaa oman mielens� mukaan. Tekstiss�
esiintyv�t putket, pullot yms. ja niiden m��r�t, tilavuudet, pituudet
ym. perustavat kirjoittajan tuttavapiireiss� k�ytettyihin menetelmiin,
ja ovat t�ysin lukijan harkinnan varassa, kun t�m� rupeaa eri keinoja
kokeilemaan. On vain hankalaa ilman mink��nlaisia esimerkkej� selvent��
asiaansa tyyliin "otat astian ja sinne asetat toisen astian, josta on
pohja pois, ja astia B:n p��lle pes�ke...". Jos ymm�rr�t kunkin vehkeen
toimintaperiaatteen, voinet soveltaa niit� oman mielesi ja k�yt�ss� tai
saatavilla olevien valmistustarvikkeiden mukaan.
S�TK�
Se perinteinen. Eikun hasismurut ja kessunpurut samaan syssyyn ja koko
seos s�tk�n sis��n. Filtteri� ei jointissa kannata k�ytt��, sill�
siihenh�n j�isi muiden myrkkyjen muassa p��n sekoittavia ainesosia. Sen
sijaan jonkinlaisen filtterinkorvikkeen voit tehd� rullaamalla ohutta
pahvia, esim. Rizla-paketin tarpeettoman p��llyspahvin. Huulet usein
tuppaavat palamaan nakkisormien ohella, joten hasista ei kannata laittaa
aivan filtterinkorvikkeeseen kiinni, sit� kun ei siit� aina pysty
polttamaan.
Edut : k�tev�; yleisill� paikoilla ep�ilyksi� her�tt�m�t�n;
tarvikkeet halvat ja helposti mukana kulkevat; nopea v�s�t�.
Haitat : paperista tulee tarpeettomia lis�myrkkyj� polttajansa
elimist��n; juopunut ja tupakoiva kannabiksen vastustaja
helppo huijata ottamaan jointit
PIIPPU
Toinen perinteinen. Hasis vaan pes��n ja polttamaan.
Edut : Saa valmiina ja halvalla. Vanhemmalla polvella ei her�t�
ep�ilyksi�.
FOLIOPIIPPU
Pelk�st� foliosta voi v�s�t� esikuvansa kaltaisen piipun. Muotoile
foliosta normaalin piipun muotoinen (koko voi olla pienempi). Valmis
tekele ei saa olla kauttaaltaan ontto putki, vaan onton pes�n p��lle
tulee muotoilla foliosta monttu, jonka pohjalle pistell��n reiki� esim.
nuppineulalla. Suotava reikien m��r� on yleens� v�hint��n 10. Nyt pes��n
voi lis�t� poltettavan tavaran ja ime� savut toisesta p��st� kuten
normaalillakin piipulla. Huom: harva foliopiippu onnistuu olemaan t�ysin
tai edes tarpeeksi ilmatiivis, joten tekeleen p��lle kannattaa kietoa
ilmatiivist� teippi�.
Edut : tarvikkeet l�ytyy l�hes joka kodista; halpa kuin mik�.
Haitat : menee ruttuun ja pilalle todella helposti ; k�yt�nn�ss�
kertak�ytt�inen; hieman hankala v�s�t�.
PULLOPIIPPU
Ensiksi tarvitaan muovinen pullo (0.5 l riitt�� hyvin), johon
pistet��n kaksi reik�� reilusti pullon puolenv�lin yl�puolelle. Toiseen
reik��n asetetaan jonkinlainen savunimuputki, esim. kuulak�rkikyn�st�
saat irroitettua oivallisen pillin. Pullon rei�n ja savuputken v�list�
ei saa p��st� ilmaa, jos p��see, tiivist� v�li� vaikka teipill� tai
sinitarralla. Pulloon voi lis�t� vett�, jolloin savu hieman l�mpenee tai
viilenee veden l�mm�st� riippuen, ja on vahvempaa. Pullon suulle
muotoillaan foliosta kuoppamainen pes�, jonka pohjalle pistell��n
nuppineulalla riitt�v� m��r� reiki�. Pes�n pullon suun ulkopuolelle
j��v� osa kannattaa kiinnit�� pulloon teipill� tai kirist�� narulla.
Pes��n laitetaan kannabis ja sytytet��n samalla imien. Pes��
sytytett�ess� ja sen palaessa, kun savua imet��n, t�ytyy pit�� sormea
toisella, vaille putkea j��neell�� rei�ll�. Muutoin reik� voi olla
vapaana, jottei pes� sammu ennen aikojaan. Kun pes� on sammunut, pulloon
j�� savua, jonka saa sielt� pihalle imem�ll�, antaen em. ilmarei�n
j�lleen olla vapaana.
VESIPIIPPU
a) Tarvitsemme taas pullon. Tarkoitukseen erinomainen olisi
vaikka 0.33 -litrainen, l�pin�kyv� limsapullo, johon laitetaan
vett� vaikkapa puoleenv�liin asti. Pulloon tungetaan sen suusta
kaksi putkea, toisen putken (sopiva putki j�lleen mustekyn�st�)
yl�p��h�n tulee pes�, ja sama putki menee pullossa olevaan veteen.
Kotikonstein putken p��h�n saa pes�n esim. Clearasil-purkin
korkista, jonka pienemp��n reik��n yritet��n putken yl�p�� ahtaa.
Jos putki ei heti mene reik��n, voi korkkia pehment�� ja reik��
suurentaa kuumentamalla muovia sytk�rill�. Jos reik� on hieman
putkea suurempi, voi v�liin laittaa hieman sinitarraa tai pit�v��
liimaa. Korkin laajempaan reik��n, siihen taivaaseen osoittavaan
asetellaan j�lleen rei'itetty foliopes�ke. Imuputken tulee kaartua
sen verran, ett� k�ytt�j� pystyy siit� imem��n polttamatta nen��ns�
pes�ss�. Jos et l�yd� kaarevaa putkea, voit yritt�� yhdistell�
jotenkin kahta eri putkea. Imuputken pullossa oleva p�� ei saa
miss��n nimess� menn� l�hellek��n vett�, jotta k�ytt�j� saa
keuhkoonsa savua eik� nestett�. Imuputken ei tarvitse olla kaareva,
jos se on tarpeeksi paljon pes�keputkea korkeampi tai jos ideaa
sovelletaan muuhun astiaan, jonka yl�p�� on tarpeeksi laaja, jotta
pes�ke- ja imuputket voivat olla riitt�v�n et��ll� toisistaan.
Molemmat putket voidaan laittaa pulloon sis�lle korkin l�pi tai
kehitell� pullon suulle jokin muu tiiviste. T�rke�� kuitenkin on,
ett� suu on putkien ulkopuolella t�ysin ilmatiivis. Kun vehje on
valmis, laitetaan tavara foliokuoppaan ja sytytet��n se imien
samalla imuputkesta. Savu purluttaa veden l�pi, nousee pullon
ilmatilaan ja sielt� putkea pitkin polttajan keuhkoon. Polttaja voi
kuvitella, ett� "eih�n t�st� l�he mit��n!", koska t�m�n keuhkoissa
ei tunnu tavanomaisen pahalta tuo polttaminen. T�m� johtuu
siit�, ett� vesi, jonka l�pi savu kulkeutuu, suodattaa savusta
tarpeettomia myrkkyj� itseens� jonkinlaisen filtterin tavoin. P��h�n
nouseva ainesosa (THC?) ei kuitenkaan j�� veteen vaan tulee
k�ytt�j�n elimist��n. Pullon lietevett� ei kannata juoda,
mik�li ei pid� laatanheitosta ja pahoinvoinnista. Veteen ei
nimitt�in j�� mit��n p��t� sekoittavaa, tai jos j��, j�� niin
mit�tt�miss� m��rin, ettei maksa vaivaa.
Veden l�mp�tila on l�hinn� makuasia; toiset pit�v�t viile�st�
savusta, toiset l�mpim�st�. L�mmin savu tosin �rsytt�� keuhkoja
v�hemm�n, sill� se on kosteampaa.
b) Toisenlaiseen vesipiippuun tarvitaan muovipullo. T�m�n vesarin on
kirjoittaja keksinyt itse ja onnistunut hyvin 1.5 l
Mehukatti-kanisterilla. Pulloon pistet��n reik� aika matalalle, ja
siit� tulee sojottaa yl�viistoon putki, jonka p��ss� on
hasanpolttopes�ke. Oma on asianne, miten saatte putken sojottamaan
yl�viistoon...kokeilkaa sinitarraa, teippi�, narua tms. Pulloon
lasketaan vett� siin� m��rin, ett� putken pullossa oleva alap��
on vedess�, mutta veden raja ei saa nousta putken yl�p��h�n asti.
Ei mielell��n edes yli putken puolenv�lin. Nyt kama sytytet��n imien
savua pullon suusta.
Edut : muihin menetelmiin verrattuna keuhkoille eritt�in lempe� ja
varmaankin v�hiten ep�terveellinen; sopii my�s
tupakoimattomille, joiden keuhkot eiv�t ole tottuneet
rasitukseen, ja joita voivat muut menetelm�t yskitt�� rankasti;
koska vaikuttava THC (?) tulee keuhkoon l�hes raakana, ja
koska sit� pystyy imem��n kerralla suuren m��r�n, on vesari
my�s suht' tehokas vekoitin.
Haitat : hankalahko valmistaa kotioloissa, mik�li juuri oikeanlaisia
v�lineit� ei satu l�ytym��n.
"USVAPUTKI"
Laitteeseen tarvitaan pahvi(tai muovi-)putki, jonka halkaisija on sit�
luokkaa, ett� saat k�dell�si peitetty� toisen p��n ilmatiiviisti ja
toisen p��n tiiviisti suuhusi tai suusi ymp�rille. Toinen tarvike on
jonkinlainen putken kyljess� olevasta rei�st� ty�nnett�v� tulisija
kannabikselle. Siihen tarkoitukseen on omiaan tavallisen piipun
tulisija.
Parempi on katkaista piippu keskelt�. Piippu tungetaan putken sein�m�n
l�pi jommankumman p��dyn l�helt� ja pes� on siihen p��tyyn p�in, joka on
kauempana. Putkella voisi olla pituutta puolisen metri�, ja sen t�ytyy
olla (jos pahvinen) sen verran paksua pahvia, ettei se heti kurtistu tai
kastuessaan mene pilalle.
Sitten sytytet��n piipun pes�n sis�lt� ja peitet��n samaan aikaan
k�mmenell� piippua l�hempi p��ty, sek� imet��n toisesta p��dyst�.
Hauskuus ei piile pes�n polttamisessa, kun k�mmen peitt�� toista p��ty�,
vaan siin�, kun k�mmen otetaan p��dyst� pois ja kiskaistaan putkeen
menneet savut keuhkoon. Amat��rien kannattaa t�ll� v�rkill� aloitella
varovasti, katsoen mihin keuhkot pystyv�t. Putken pit�� olla iso siksi,
koska pikkuruisessa putkessa ei ole mit��n j�rke�; jos pelk�� j�reit�
vehkeit� eik� omaa tippaakaan kokeilunhalua, voi yht� hyvin myssytell�
pelk�ll� piipulla. Pystyt "usviksella" sit�paitsi ottamaan keuhkoosi
paljon suuremman m��r�n savua kerralla ja yskim�tt� kuin normaalilla
piipulla poltettuna. Kunnon muhkeat usvat kun tulevat keuhkoosi putkesta
niin nopeasti, etteiv�t ne ehdi �rsytt�m��n kurkkua piipun tavoin. Ja
kaikkihan tajuavat, ett� tihe�, vahva savu kilahtaa p��h�n aivan eri
lailla kuin sama m��r� hitaasti, miedoilla menetelmill� vedettyn�.
Edut : nousee p��h�n tehokkaasti ja nopeasti; jotkut pit�v�t keuhkoon
tulvahtavasta, polttavasta, nopeasta aallosta (ainakin
kokeneemmat).
Haitat : usein k�ytettyn� tekee keuhkoille hallaa; tuntuu usein pahalta
aloittelijoiden keuhkoissa
NORJALAINEN VESIPIIPPU eli "POMMI"
Vehkeeseen tarvitaan normaalikokoinen vesi�mp�ri, joita kaikista
saunoista ja siivouskomeroista l�ytyy, sek� muovipullo, josta on pohja
leikattu pois, ynn� foliota ja vett�. Otetaan �mp�ri, t�ytet��n vedell�.
Vett� kandee olla v�hint��n pullon pituuden verran ja pullo voisi olla
1.5 -litrainen. Kerrataan viel�, ett� pullon pohja leikataan pois.
Pullon suulle muotoillaan foliosta pes�. Koska pes�� joutuu
irroittelemaan koko ajan, olisi hyv� muotoilla siit� lusikanomainen
varrellinen tai edes jonkinlaiset kahvat siihen. Pes�n pohjalla on
luonnollisesti nuppi- tai muun neulan reiki�, joista eiv�t kuitenkaan
hasisk�nts�t saa tipahdella.
Pullo asetetaan �mp�riin niin, ett� sen suu on kuitenkin pinnan
yl�puolella. Pullon suulle asetetaan foliopes�, jossa poltettava tavara.
Pes� kannattaa tosiaan asettaa vasta pullon ollessa �mp�riss�, sill� jos
pes� on paikoillaan, pursuaa sen rei'ist� ilmaa kun pulloa ty�nnet��n
veteen, ja ilma puhaltaa kallista tavaraa pes�st� pois. Sytytykseen
tarvitaan k�yt�nn�ss� 2 henkil��. Yksi antaa pes�lle sytk��, ja toinen
nostaa pulloa hitaasti pois vedest� sek� painaa pes�� pullon suun
reunoja vasten, jottei v�list� p��sisi ilmaa pulloon. Ilmi� nimelt�
paine vet�� savun pulloon. Pullon alareunan t�ytyy kuitenkin olla
vedenpinnan alapuolella. Kun pullo on mahdollisimman ylh��ll�(muttei
liian), otetaan folio pois pullon suulta ja kiskomisvuorossa oleva oleva
ottaa pullon suun omaansa ja painaa pullon alas. Samaan aikaan kannattaa
hengitt�� voimakkaasti sis��np�in, eik� vain antaa savun valua
keuhkoonsa, sill� n�in v�ltet��n tai lievennet��n yskimisreaktiota.
Pommi on todellakin lempinimens� veroinen. Se on nimitt�in
esittelemist�ni vehkeist� luultavasti j�rein ja todellakin jyr�ht��
p��h�n ja keuhkoon. Puolentoista litran pulloa k�ytett�ess� tuo
norjalainen keksint� voittaa suurehkon usvaputkenkin. Se, jonka keuhkot
eiv�t ole ter�st�, ja joka ei ole aiemmin poltellut kaikkein rankimmilla
menetelmill�, ei yleens� voi v�ltt�� megalomaanista ysk�kohtausta. Tai
em. kohtaus saattaa kyll� johtua siit�, etteiv�t aloittelijat yleens�
heti osaa oikeaa taktiikkaa, joka sujuu luonnostaan kokeneemmilta. Kun
tuo 30-60 sekunnin yskiminen on ohi, alkaa k�ytt�j� jo huomaamaan kuinka
kannabis alkaa kolista. Mutta useimmat normaalit keuhkot tottuvat
pommiin jo muutaman kerran j�lkeen, eik� yskimist� en�� esiinny.
Ilke�lt� se tuntuu viel�kin, mutta moisen antaa anteeksi p��h�n
kohdistuvan jyrin�n ansiosta. Aloittaja voi tietysti aloitella vaikka
litran pullolla, mutta puolilitraisesta ei kyll� ole en�� mihink��n.
Edut : kolisee...
Haitat : ylij�re�; ilke�; ep�terveellinen (niin kuin ne
kaikki!); aiheuttaa verenpaineen kohoamista kannabista
vastaan taistelevien keskuudessa :); valmiit vehkeet tilaa
vievi� ja vaikeasti liikuteltavia
KUUMAT VEITSET
Ensin laitetaan liedelt� yksi levy l�mpi�m��n ja tuon levyn p��lle
2kpl veitsi� (esim. tavallisia voiveitsi�). K�sittele kuumia veitsi�
varoen, ettet polta n�ppej�si! Kun levy ja veitset ovat kuumia, asetat
toisen veitsen p��lle hasag�k�n (eik� t�ll� kertaa mit��n tupakanpuruja)
ja painat toisella veitsell� k�kk��, sek� imet jollain ohuella
putkella tai pillill� veitsien v�list� kaiken, mit� k�ntist� irtoaa.
K�tev�mmin homma sujuu kahdella henkil�ll�. P�ihtymiseen riitt�� kuumia
veitsi� k�ytt�en varsin pieni m��r� raakaa hasista. Veist� tulee painaa
vinottain, niin, ett� veitsen taaempi kylki on kiinni toisen taaemmassa
kyljess�. T�ll� menetelm�ll� ei hasista juuri mene hukkaan. Jos ei ole
tarkka j�lkien siivoamisesta, voi k�ntin polttaa my�s pelk�n kuuman
levyn p��ll�.
Edut : s��steli�s ja tehokas keino, kama riitt�� pidemm�ksi aikaa kuin
esim. norjalaisella pommilla; ei vaadi tupakanpuruja eik� n�in
ollen mit��n hasiksen itsens� sis�lt�m�tt�mi� myrkkyj�.
Haitat : ulkotiloissa, edes parvekkeella menetelm�n soveltaminen
mahdotonta, ellei siell� ole liett�; sis�tilatouhua, joten
varmista, ett� tuuletus pelaa tai ett� sied�t raa'an hasiksen
tuoksua, joka leijuu keitti�ss�si.
TISLAUSKOLVI
...Mik�li sen nimen oikein muistin. Kyseess� on er��nlainen lasinen
pallo, jonka p��lt� l�htee foliopes�lle kuin luotu t�tter� ja kyljest�
imuputkeksi t�ydellinen putki. En tosin tied�, mist� moisia on
saatavilla muutoin kuin koulun kemian-/fysiikanluokasta "lainaamalla".
Enk� tied�, miten k�ntin saa palamaan pallon pohjalla. Jos moinen
onnistuu, ei k�g�n savusta tarvitse menn� hukkaan pihaustakaan, kun
tukitaan pallon p��ll� oleva t�ts�. USA:ssa suosittu crack-veikkojen
keskuudessa. Koittakoon ken voi!
